|
Tervakaupungissa
osataan tehdä perinneherkkuja
Perämeren silakoita ja rössypottua
|
Jos haluaa nähdä vilauksen vanhaa
tervakaupungin ravintolakulttuuria, kannattaa
Oulun matkalla pistäytyä Hallituskadulla
sijaitsevassa perinneravintola Sarkassa.
Jatkosodan aikana avanneen ravintolan
ruokalistalta löytyy monia perinteisiä
oululaisia ruokia, kuten paistettuja Perämeren
silakoita ja tietenkin rössypottua.
Ravintoloitsija Aino Lehtosaari istahtaa
Ravintola Sarkan pöytään ja ryhtyy muistelemaan
oululaisen legendan alkuaikoja. Tämän päivän
modernissa teknologiateollisuuteen keskittyvässä
kaupungissa on vaikea uskoa, että vielä 70
vuotta sitten Oulu oli Perämeren pohjukassa
sijaitseva pieni tervakaupasta tunnettu kauppala.
Siinä, missä Helsingissä raitiovaunut
kolistelivat kaduilla, Oulussa liikuttiin
lähinnä hevospelillä, ja kivitalot olivat
vielä harvinainen näky. Jatkosodan riehuessa
vuonna 1941 Oulussa koettiin jotain ennen
kokematonta, kun kaupungin keskustan tuntumaan
Otto Karhin Puiston kulmaan avattiin moderni
Tervahovi-hotelli. Tervahovi -nimellä haluttiin
kunnioittaa kaupungin tervaporvareita, joiden
ansiosta oululainen terva matkasi laivojen
ruumissa laivatelakoille ympäri maailmaa.
Vaikka Aino Lehtosaari tuli Tervahovin
palvelukseen vasta 1960-luvulla, hän osaa kertoa
legendaarisen oululaisen hotellin ja ravintolan
alkuvaiheista varsin tarkasti.
|
|
|
 |
|
|
Sitä
ihtiänsä. Rössypottu tarjotaan
ruisleivän, voin ja kylmän maidon
kanssa. Olutkin sopii mainiosti
palanpainikkeeksi. (Kuva:
Pekka Fali) |
|
|
|
|
|
|
|
- Tervahovin ravintola täytti jo tuohon aikaan
kaikki korkeatasoisen kansainvälisen ruokapaikan
vaatimukset. Ruokalistalta löytyi jopa sellaisia
herkkuja kuten pääskysenpesäkeitto tai
vuonankyljykset.
Monet oululaiset muistavat vieläkin Tervahovin
runsaan seisovan pöydän, jossa tarjolla oli
lukuisia leikkeleitä, Pohjois-Pohjanmaan joista
pyydystettyjä nahkiaisia sekä muita
kausiherkkuja. Loppukesästä ravintolan pöydät
notkuivat kirkkaanpunaisista saksiniekoista ja
Martin päivän aikaan marraskuussa vieraille
tarjottiin hanhea sekä perinteisiin kuuluvaa
verellä suurustettua mustaa keittoa.
Tervahovi houkutteli Ouluun merkittäviä
vieraita, joista ehkä kuuluisammat olivat
presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton
pääministeri Aleksei Kosygin. Valtion
päämiehet nauttivat illallista Tervahovin
ylimmässä kerroksessa kesäkuun 16. päivä
vuonna 1966. Vaikka aikaa tapahtumasta on kulunut
jo vuosikymmeniä, Aino Lehtosaari osaa edelleen
kertoa, miten Ouluun saapuneita herroja
hemmoteltiin.
- Aluksi valtion päämiehille tarjoiltiin tuon
ajan tapaan liemi, joka oli kuuma kilpikonnaliemi.
Pääruoka oli uunilohta sekä poronsatulaa ja
jälkiruoaksi herkuteltiin karpalojäädykkeellä.
Kekkonen piti Tervahovin keittiömestarin
herkuista sen verran, että aina kun presidentin
juna pysähtyi Ouluun, Tervahovista toimitettiin
Kekkoselle valtion päämiehen lempiruokaa
silakkalaatikkoa.
|
|
| Virallinen
jankkiohje |
|
| Leivänkannikoita
suunnilleen jonkin verran |
| Vettä
kannikoitten lijotukseen |
| Sian
savukylykiä enempi eli vähempi |
| Suolaa
jos on tai vaikkei oiskaan |
| Pekonia
jokunen siivu ja sipulia jotakuinki sen
verran ku tarvitaan, jos jankki tullee
aamiaiseksi |
| Rössyä
ei missään tappauksesa |
| Kylymää
voita silimäksi rahtunen tai vähä yli |
|
|
| Jankkiin
käytetään kuivuneita leipäviipaleita tai
kovvaa leipää. Leipä ei saa olla
palanutta eikä hommeesa, eikä se saa
kävellä itekseen. Oisi hyvä olla usseita
leipälaatuja mukana eikä pelekästään
hapanleipää. Leipä pannaan keittoastiaan
kylymään vetteen. Jos leipä on kovvaa,
annetaan sen lijota vähän aikaa, enneku
keitetään. Joukkoon lisätään savukylyki
joko semmosennaan tai pannusa äkkiä
ruskitettuna. Lisätään suola. Lisätään
vähä enämpi suolaa. Varotaan visusti
ettei jankkia tehessä käytetä pehemyttä
tee-kirijainta, koska pehemyt tee-kirijain
pillaa jankin maun. Kun leipä on osittain
hajonnu ja vesi melekein kiehunu leipiin, on
jankki valamista.
Tarijotaan esimerkiksi ruokana. Muuta
ruokaa ei ihiminen tarvitte. Sanotaanpa
myös, että jankki vastaa kymmentä
rössyä.
|
|
| |
Lue
lisää lehdestä…
|
| |
| |
|