Kuusamo koukuttaa

Luomua ja luksusta joka makuun

Rukan kävelykylän houkuttelevat boutique-myymälät ja after ski -baarit ovat kuin palanen alppimaisemaa keskellä eteläisen Lapin erämaita. Kuusamo hemmottelee matkailijaa myös runsaalla kulttuuritarjonnalla ja lähiruoalla.

Teksti Kimmo Kallonen
Kuvat Rukapalvelu

800 kilometriä, jokseenkin tasan, niistä 250 viimeistä olivat raskaimpia. Kajaanin ja Kuusamon välillä ei ole kuin Suomussalmi. Kuuden tunnin ajomatkan ja paikallaan istumisen jälkeen takapenkin riiviöt alkavat keskinäisen nokittelun. Fröbelin palikat pyörii CD-soittimessa jo ties kuinka monetta kertaa. Sutsisatsi satsaa. Oltaisiinpa jo perillä.

Perheen hiihtolomalle oli käytännössä pakko matkustaa omalla autolla. Neljät laskettelusukset ja monot talvivaatteiden ja muiden pakollisten lapsiperheen romppeiden kanssa täyttivät tehokkaasti isommankin farmariauton. Perilläkään ei ilman autoa pärjännyt ellei onnistunut saamaan majoitusta aivan hiihtohissin ala-aseman vierestä.

Pitkästä matkasta huolimatta Kuusamo ja Ruka olivat lempikohteitamme 1990-luvulla. Pakkaspäivän saattoi lillua Tropiikin kylpylän yli 30-asteisessa vedessä. Ja jos nuoriso kyllästyi mäessä, Rukakeskuksen päivähoito toimi moitteettomasti. Lapsiperheelle Ruka oli kohteista Suomen ykkönen, ja taitaa olla edelleen.

Nykyisin Kuusamoon ei välttämättä tarvitse ajaa omalla autolla. Helsingistä Kuusamoon liikennöivät sekä Finnair että Blue1. Edestakaisen lipun saa yleensä hyvinkin alle 200 euron, Tampereelta Kuusamoon ja takaisin Flybe:llä jopa alle satasen. Kilpailun ansiosta kotimaan lennot eivät enää maksa mansikoita. Myös linja-autoyhteydet toimivat hyvin, ja junallakin pääsee etelästä Rovaniemelle, josta Rukalle on noin kolmen tunnin bussimatka.

Kaikki aivan käsillä. Autoa ei välttämättä tarvitse myöskään Rukalla. Vuosi sitten valmistuneessa kävelykylässä tai aivan sen tuntumassa on majoituskapasiteettia lähes 3000 vuodepaikkaa. Koko Kuusamon alueella löytyy petipaikat jopa 40 000 vieraalle. Ja lisää tulee. Koillismaan Osuuskaupan Ruka Chalets -huoneistohotelli valmistuu suunnitelmien mukaan ensi vuodenvaihteen tienoilla. Autoilijoitakaan ei toki ole unohdettu. Kävelykylän alla löytyy pysäköintitilat yli 300 autolle.

Kylässä on kävelyetäisyydellä kaikki tarpeellinen, ravintolat, ruokakaupat, välinevuokraamot, after ski –baarit ja boutique-myymälät. Mallia on haettu Keski-Euroopan suurista hiihtokeskuksista. Kun antaa mielikuvitukselle siivet, voi Rukatunturin juurella kuvitella olevansa keskellä Zell am Seen tai St. Antonin alppimaisemia.

Hiihtokeskuksena Ahon perheen hallinnoimaa Rukaa on kehitetty alueen luonnon ja pinnanmuodostuksen lähtökohdista. Sille ei voi mitään, että jääkaudet ovat hioneet Pohjois-Suomen tunturit ja vaarat Alppeja matalammiksi ja pyöreämmiksi. Toisaalta, Rukan valtti on aina ollut lumivarmuus. Viime syksyn poikkeusta lukuun ottamatta mäkeen on yleensä päässyt jo lokakuussa, ja kausi jatkuu jopa kesään asti.

Lumilautailu jyllää. Kun rinteiden pituuksissa ja korkeuseroissa ei ylletä Keski-Euroopan laskettelukohteiden mittoihin, Rukalla on panostettu voimakkaasti lumilautailun ja freestylen edellytyksiin. Rukan paipit ja kumpareikot ovat maailman mittakaavassakin huipputasoa, ja kyllä laskettelurinteillä ja maastohiihtoladuillakin riittää haastetta mattimeikäläiselle.

Rukan lisäksi Kuusamo on paljon muuta. Alueen yrittäjät tekevät laajaa markkinointiyhteistyötä. Kaikkien etu on kasvattaa yhteistä kakkua. Matkailijalle on tarjolla pohjoisen luonnon ja kulttuurin eksotiikkaa sekä paikallisia makuelämyksiä.

Metsäkylpylä Pohjanseita sijaitsee lentokentän läheisyydessä Kuusamon metsäsaamelaisten viimeisellä tunnetulla asuinalueella. Mystiikkaan tutustuminen voi alkaa siirtymällä suoraan lentokoneesta huskyvaljakon tai pororaidon kyytiin. Perillä kylpylässä odottavat lämpimänä kolme erilaista saunaa, shamaanin loitsut ja rituaalit sekä pohjoisen luonnon parantavat voimat.

Rukapalvelu markkinoi Pohjanseitaa kaikenkokoisille ja -näköisille ryhmille polttariporukoista wellness-matkailijoihin. Kokemuksen kruunaa maittava Lapin herkuista koostuva päivällinen sekä yöpyminen laavussa tai kodassa. Jos usko on vahva, shamaani hoitaa pois myös turhat vaivat ja kolotukset.

Vienan tiellä. Silloin tällöin kuulee kysyttävän, onko Kuusamo oikeasti Lappia vai ei? Etnografian professori Juha Pentikäinen on tutkinut laajasti pohjoisten kansojen kulttuuria ja historiaa. Hänen mukaansa asiasta ei ole epäselvyyttä. Kuusamo kuuluu Lappiin.

Pentikäinen hahmottaa kaikkiaan kahdeksan eri Lappia, joista Kuusamon Lappi on eteläisin. Se asettuu vanhan Vienan tien ympärille ja ulottuu Vienan Kemistä Meri-Lapin Kemiin. Tällä reitillä on Pentikäisen mukaan ihmiskulttuurin jälkiä tuhansien vuosien ajalta.
– Historiallinen ja maisemallinen Lappi ei noudata hallinnollisia rajoja, sen enempää läänien kuin valtakuntienkaan, Pentikäinen sanoo.

Rukan kävelykylässä kaikki palvelut ovat lähellä.

Kaikki käsillä. Rukan kävelykeskustassa kaikki palvelut ovat lähellä ja lumille pääsee helposti.

Hänen mielestään Pohjoisen kulttuuria pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän myös matkailussa. Kuusamossa Vienan tien varrelle Heikkilän koululle on perustettu metsäkylpylän lisäksi muun muassa Kiitama-kulttuurikeskus, jossa järjestetään näyttelyitä eri taiteen aloilta. Kiitama toimii myös televisio- ja elokuvateollisuuden koulutuskeskuksena.

Koululla 2007 kuvattu Päätalo-elokuva saa jatkoa ensi vuonna, kun Kiitamassa kuvataan elokuvaa ”Päätalo sodassa”. Elokuvan ohjaa professori Hannu Kahakorpi, joka on toiminut koko kulttuurikeskuksen puuhamiehenä.

Aktiivimatkailijalle Kuusamosta järjestyy Rukapalvelun kautta myös matka pidemmälle itään, Venäjän puolelle Pääjärvelle tai vielä edemmäs Vienan-Karjalaan. Venäjän puolella, verrattain lähellä rajaa on myös Paanajärven kuulu kansallispuisto aitoine vienankarjalaisine maisemineen.

Mäkikotkat vähenevät, snoukka rulettaa

Suomalainen mäkihyppy rämpii vaikeuksissa. Menestyksen vuodet ovat takanapäin ja sponsorit vähissä. Vähälukuinen hyppääjäjoukko harjoittelee ja matkustelee kilpailuissa omalla tai vanhempiensa kustannuksella. Yleisökään ei pysy perässä, kun säännöt muuttuvat alinomaa. Voittajat arvotaan tuulikertoimien mukaan. Enää ei voita se joka hyppää pisimmälle ja tulee tyylikkäimmin alas.

Samalla kun mäkihypyn harrastajamäärät pienenevät, kasvaa lumilautailun suosio. Maataloudesta ja metsästä elänyttä Suomea vietiin eteenpäin telemark-alastuloilla. Virtuaalisesti verkottunut Suomi tekee paipissa fronttiseiskoja ja slämmejä. Ja kieltämättä, onhan esimerkiksi Peetu Piiroisen halfpipe-hyppyjä tai Enni Rukajärven slopestyle-suoritusta mukavampi katsella televisiosta kuin ykstotista mäkihyppyä. Eroa on myös urheilijoiden ja urheilutoimittajien asenteissa. Kotkat kommentoivat otsa rypyssä, snoukkarit hymyssä suin ja kieli poskessa.

Historiallista mäkihyppyä ja lumilautailua yhdistää kuitenkin vaatetus. Katsokaa vaikka lautailijoiden lökäpöksyjä. Ne lepattavat tuulessa samalla tavalla kuin Eino Kirjosen tai Helmut Recknagelin hiihtohousut ammoin.

Lue lisää lehdestä…