Tertin kartanossa

Viimeistään Tertin kartanon ovella tietää saapuneensa iloiseen Itä-Suomeen. Jokaista ovesta astuvaa vierasta tervehditään aurinkoisesti ja tunnelma menneistä ajoista henkivissä ruokasaleissa kutsuu viihtymään.

Teksti Antti Uusitalo
Kuvat Timo Porthan

 

Historiallinen Tertti lepää suomalaisessa maalaismaisemassa. Kartano on nykyään Pylkkäsen sukutila, jonka vaiheet ovat kiehtovat. Tertin kartanon neljäs isäntä Matti Pylkkänen on vaimonsa Pepitan kanssa tehnyt perinteitä huokuvasta kartanosta yhden Itä-Suomen kiinnostavimmista matkailukohteista.

Tertti on valtatien 5:n varrella seitsemän kilometriä Mikkelin keskustasta. Pieni venyttelytuokio ajomatkan jälkeen vehreässä puutarhassa virkistää kummasti ja omassa keittiössä tehdyt herkut antavat puhtia loppumatkaan. Jos vatsassa kurnii suurempi nälkä, Tertin herkkupöydästä löytyy oman pihan ja Mikkelin seudun herkkuja.   

Pepita Pylkkänen kertoo, että ensimmäiset viralliset merkinnät Tertin kartanon maista löytyvät 1540-luvulta, jolloin rusthollia isännöi Hannu Hintsa. Nykyisen Teritin kartanon mailla seissyt virkamiestalo sijaitsi vain kiven heiton päässä Ruotsin ja Venäjän väliin piirretystä rajasta.

Pylkkäsen suvun tarina Tertin mailla alkoi vuonna 1894, jolloin kauppias Aatami Pylkkänen osti lähes tuhannen hehtaarin kokoisen maa-alan Mikkelin pohjoispuolelta. Aatami Pylkkänen oli toimelias mies, joka ehti elämänsä aikana raivata Tertin viljavat pellot, rakentaa piharakennuksia ja tehdä kannattavaa kauppaa Pietarissa asti. Vanhoista asiakirjoista voi lukea, että Pylkkänen kuljetti Pietariin voita, elintarvikkeita sekä polttopuita ja toi mukanaan Mikkeliin muun muassa säilöntään tarvittavaa suolaa.

Rauhoittava hetki rauniopuutarhassa. Aatami Pylkkänen loi myös pohjan Tertin tänäkin päivänä tunnetuille puutarhoille ja palkkasi avukseen pietarilaisen puutarhuri Dahlströmin istuttamaan hyöty- ja koristekasveja kartanon ympäristöön. Dahlstöm jalosti kartanon verannan viereen vaaleanpunaisen ruusulajikkeen, joka levittää vielä nykyisinkin heinäkuussa suloisen tuoksun koko pihamaalle.

Matti ja Pepita Pylkkänen

Kantava ajatus. Kotipihan tunnelma on haluttu säilyttää. Jokaiselle pihapiirin rakennukselle on keksitty uusi käyttötarkoitus. Kärryliiteristä on tehty sauna, ulkohuussista kokoustila ja hevostalliin rakennettiin avara juhlatila sekä muutama majoitushuone, kertovat Matti ja Pepita Pylkkänen.

Tertin ruusu on Pepita Pylkkäselle ylpeyden aihe, ja moni Terttiin pysähtynyt on ostanut matkamuistoksi ruusuntaimen. Jokainen ruusuntaimen on numeroitu ja kun taimi vaihtaa omistajaa, tiedot kirjataan emännän hallussa olevaan kirjaan. Pepitan ruusukirjasta löytyy myös Eeva Ahtisaaren nimi, joka on yksi Tertin Ruusun omistajista.

Tertin isäntäpariskunta vie vieraansa tutustumaan Tertin vanhaan navettaan, jonka jykevät kiviseinät tarjosivat aikoinaan kodin monipäiselle karjalle. Matti ja Pepita Pylkkänen pohtivat pitkään, miten vanhaa kivinavettaa voisi hyödyntää kartanoon saapuvien vieraiden iloksi.

Naapurit kehottivat ajamaan kivikasan Catepillarilla viereiseen lampeen, mutta Pylkkästen mielessä oli jotain muuta. Yhteinen matka Englantiin vahvisti ajatusta rauniopuutahan perustamisesta vanhan navetan kiviseinien suojaan ja nyt Terttiin saapuvat vieraat saattavat käyskennellä hetken salaisuuksien puutarhassa, johon on istutettu vanhoja suomalaisia hyöty- ja koristekasveja.

Arkkitehti Kirsti Kovasen luoman ainutlaatuisen puutarhan idea on, että vanhan navetan jokainen tila paljastaa uuden maailman. Vanha lampola on muuttunut vihreäksi nurmihuoneeksi ja se sopii vaikka vihkiseremonian pitopaikaksi. Sikala on saanut uuden ilmeen, kun seinän vierustoissa kasvaa lukusia ruusulajikkeita ja lehmien lantakouru on muutettu kivipuutarhaksi.

Kotipihaan tunnelmaa. Matti Pylkkänen otti Tertin tilanpidon vastuulleen vuonna 1978. Tuolloin kuvioihin oli ilmestynyt myös Pepita-neito, jonka nuorimies oli tavannut Mikkelin Meijerin Baarissa. Uusi isäntäpariskunta pohti yhdessä, miten Tertin kartanon maalaismiljöötä voisi hyödyntää Mikkelin seudulle saapuvien matkailijoiden iloksi, ja yhdessä syntyi ajatus kartanoravintolan perustamisesta.

Pepitan perheellä oli ravintola Mikkelissä ja Matin äiti oli mainio kokki, joten kynnys uuden toiminnan aloittamiselle ei ollut korkea. Tertin kartano avasi ovensa ensimmäisen kerran äitienpäivänä vuonna 1978 ja yhden päivän aikana Pylkkäset ruokkivat 300 vierasta. Hyvän palautteen ansiosta ravintola- ja matkailutoiminta käynnistyi ja nykyisin Tertin kartano on kohde, jonka nimi on tuttu lukuisille suomalaisille.

Pepita Pylkkänen sanoo, että vaikka toiminta on laajentunut vuosien kuluessa, kantava ajatus on ollut säilyttää kotipihan tunnelma ja löytää jokaiselle pihapiirin rakennukselle uusi käyttötarkoitus. Kärryliiteristä on tehty sauna, ulkohuussista kokoustila ja hevostalliin rakennettiin avara juhlatila sekä muutama majoitushuone.

Pylkkäsen perhe ei ole karannut tunnelmallisesta pihapiiristä, vaan asuvat edelleen vanhassa väentuvassa. Ainoa uusi rakennus Tertin kartanon pihapiirissä on pari vuotta sitten pystyyn noussut kahvilaravintola, jonka yhteydessä on pieni läpi vuoden auki oleva herkkumyymälä. Myymälästä voi napata mukaansa purkin marsalkka Mannerheimin tunnetuksi tekemää vorschmackia tai mökkituliaiseksi vanhan ajan korvikekahvia, jossa on mukana suomalaista ruista. Rukiin ystävien kannattaa myös maistaa Tertin rouskuvaa näkkileipää, jonka maun salaisuus on 120 vuotta vanha leipäjuuri.

Hyötykasveja pitopöytään. Ennen lounasta Tertin vaaleanpunaisessa päärakennuksessa, Pepita Pylkkänen vie vieraansa ihailemaan hyötykasvipuutarhoja. Kävelykierroksella puutarhassa huomaa, että mitään ei ole jätetty sattumanvaraan, sillä myös hyötypuutarhojen saumattomat linjat ovat arkkitehti Kirsi Kovasen käsialaa.

Kaikkea Matti ja Pepita Pylkkänen eivät ehdi tehdä itse, joten Tertin puutarhoista vastaa Martin Moisio. Oman maan antimilla selvitään lähes koko vuosi ja varsinkin kesäaikana kartanon herkkupöydän ääreen saapuvat vieraat saattavat herkutella kartanon yrttisalaateilla ja omista pensaista kerätyillä marjoilla.

Jo parin vuoden ajan villiyrteistä innostunut helsinkiläinen keittiömestari Sami Tallberg on ollut kiireisen keittiöväen apuna ja opastanut Tertin henkilökuntaa etsimään hyötykasveja kartanoa ympäröivästä luonnosta.

Alkukesästä vieraille tarjottavaan salaattiin saadaan makua juuri maasta nousseista horsmanversoista ja keskikesällä alkupalat koristellaan luonnonkukilla. Puutarhan perällä seisoo Tertin mehiläisten pesät ja ahkerat siivekkäät pitävät huolta, ettei hunaja lopu koko vuonna.

Kattaus Tertin kartanossa

Oman maan antimia. Ruokiin laitetaan paljon oman maan antimia.

Lähiruokaa. Vuosien saatossa Tertin isäntäpariskunta on saanut luotua hyvät suhteet Mikkelin alueen pientuottajiin. Muikut nostetaan Saimaasta tai Puulavedestä ja savustetaan itse oman pihan perällä. Savulammas ja mehukas karitsan entrecôte ovat myös Mikkelin seudulta ja peuraa saadaan syksyn tullen Satakunnasta.

Matti Pylkkänen tunnetaan toimeliaana riistamiehenä ja kartanon ruokalistalta löytyykin usein hirveä, fasaania, peltopyytä tai sorsaa. Isäntä kehottaa vieraitaan maistamaan Tertin herkkupöydän antimien kanssa Ranskan Alsacesta itse maahantuotuja viinejä. Pirteän hedelmäiset viinit ovat isäntäpariskunnan löytö muutaman vuoden takaiselta Ranskan matkalta ja nyt niitä voivat maistella kaikki Terttiin saapuvat vieraat.

Kartanoherkkuja Tertistä

Tertin keittiömestari Noora Natunen etsi muutaman syksyisen ruokaohjeen kartanon reseptikirjasta.

Fasaaniterriini

Fasaaniterriini

500 g fasaanin rintafileetä
mustapippuria myllystä
1 rkl suolaa
5 dl kermaa
1 kananmuna
tilkka Jaloviinaa tai konjakkia

Jauha fasaanin rintafileet hienoksi monitoimikoneessa. Sekoita lihamassan joukkoon mausteet ja kananmuna. Lisää lopuksi kerma ohuena nauhana monitoimikoneen käydessä. Lisää lopuksi murekemassan joukkoon tilkka Jaloviinaa tai konjakkia.

Taputtele taikinasta tasainen pötkö ja kääri se folioon. Pistä lihalämpömittari murekerullan keskiosaan. Nosta fasaanimureke uuniin ja paista 90 asteessa, kunnes lämpömittari on kohonnut 75 asteeseen.

Jos haluat, voi leikata jäähtyneen fasaaniterriinin viipaleiksi ja pastaa viipaleita hetken aikaa kuumalla pannulla voissa ennen tarjoilua saadaksesi niihin kauniin ruskean värin.

Tertin sienihilloke

Tertin sienihilloke

1 kg metsäsieniä esim. kantarelleja, kangasrouskuja, suppilovahveroita ja/tai lampaankääpää.
1,5 dl vettä
1,5 dl etikkaa
1,5 dl hillosokeria
10 viherpippuria
10 rosepippuria
5 neilikkaa
1 kanelitanko
pieni sipuli

Puhdista sienet ja pilko isoimmat palat sopiviksi haarukkapaloiksi. Pilko myös sipuli hienoksi. Mittaa liemen ainekset kattilaan ja lisää mausteet sekä pilkottu sipuli. Lämmitä neste kiehuvaksi ja keitä sieniä noin viisi minuuttia. Maista lientä ja lisää tarvittaessa sokeria mikäli haluat marinadista makeampaa. Anna sienienhillokkeen jäähtyä hetki. Purkita hilloke uunissa kuumennettuihin, puhtaisiin lasipurkkeihin.

Hillokkeen on hyvä antaa maustua muutama päivä kylmässä ennen tarjoilua.

Kukkais-sokerikakku

Kukkais-sokerikakku

250 g voita
2,5 dl sokeria
3 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl perunajauhoja
1 dl Tertin yrttisokeria
2 tl leivinjauhetta
0,5 dl sitruslikööriä

Vaahdota voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sitruslikööri. Liköörin lisäämisen jälkeen sekoita taikinaa mahdollisimman vähän. Kaada taikina suurehkoon huolellisesti voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Paista kakku uunin alimmalla tasolla 175 asteessa noin tunnin ajan.

 

 

Lue lisää lehdestä...