– Moni ystäväpiirissäni oli
aikeissa ostaa oman mökin, ja aloin miettiä
sitä itsekin. Sinkkuna en voinut kuvitellakaan
hankkivani mitään yksinäistä
merenrantamökkiä tai suurta remonttia vaativaa
paikkaa, mutta pieni citymökki kävisi oikein
hyvin, Katja muistelee.
Lopullisen kimmokkeen Katja sai, kun
hänen helsinkiläistynyt lapsuudenystävänsä
osti lähes purkukuntoisen talon vanhan kaupungin
sydämestä ja alkoi remontoida sitä.
– Huomasin oikeastaan vasta
silloin, miten idyllisiä Kristiinankaupungin
vanhat puutalot ja pihapiirit ovat.
Kukka kerrallaan. Brunströminkadun
mökki oli korkeasta iästään huolimatta
hyvässä kunnossa eikä remonttia tarvinnut
tehdä. Ensimmäisenä kesänä Katja sisusti
mökkiä omilla tavaroillaan ja raivasi niityksi
kasvanutta pihaa.
Katja sanoo hurahtaneensa mökin
ostamisen jälkeen kukkiin. Pihan suunnittelu ja
puutarhalehtien selailu ovat hänestä mitä
parhainta ajanvietettä. Mukavimpia hetkiä on
istua keittiön pöydän ääressä ja pallotella
ideoita yhdessä ystävien kanssa.
– On hauskaa kokeilla
erilaisia kukkia ja katsoa, millaisia
niistä kasvaa. Toissa vuonna istutin siemenistä
auringonkukkia ja yllätyin, miten valtavia
niistä tuli. Kokeilin myös isältä saamiani
syysleimuja, ja ne kukoistivat tosiaankin syksyyn
asti. Rakennan omaa
puutarhaa kukka kerrallaan, Katja hymyilee.
Tuvan ikkunasta avautuu näkymä
puutarhakivelle, jonka ympärillä kasvaa niin
sammalleimuja, perennoja kuin raparperia.
Tulevana kesänä Katja aikoo istuttaa
pihalle alppiruusuja ja pioneja.
– Mikään puutarha ei ole puutarha
ilman pioneja, erästä lapsuudenystävääni
lainatakseni. Pioni on melko haasteellinen
kasvatettava, mutta pidän sen rehevyydestä ja
väriloistosta.
Loppusyksystä Katja innostui
istuttamaan mökin taakse tulppaaneja ja
kevätkurjenmiekkoja. Kevään
edetessä mullasta on noussut esiin värikäs
kukkaketo.
Piipahduksia pihoille. Mökin pihalta
avautuu suora näkymä Myllykalliolle. Ruohon
seassa pilkistelee harmaata kalliota, ja vanhan
tuulimyllyn siluetti näkyy uljaana eteläistä
taivasta vasten.
Tontit sijaitsevat vieri vieressä,
mutta niiden välissä ei ole selviä rajoja.
Katja halusi säilyttää pihan avoimena ja rajata
sitä vain kasveilla.
– Istutin tontin eteläpäähän
valkoisena kukkivaa isotuomipihlajaa ja pihan
perälle muutaman pihlajantaimen, jotka ovat
kituliaan alun jälkeen alkaneet kasvaa. Hankin
pihalle myös vaaleanpunaisia mökkiruusuja, jotka
jo nimensäkin puolesta sopivat tänne
erinomaisesti, Katja hymyilee.
Viime kesänä Katja rakensi tuvan
ikkunan alle terassin yli 100-vuotiaista
lattialaudoista. Brunströminkadun
ja terassin väliin Katjan isä pystytti
heinäseipäistä maalaisromantiikkaa henkivän
aidan. Seipäiden ympärillä kiertelevät niin
villiviini kuin alppikärhö.
– Kristiinassa piha on paikka,
jonne voi aina tulla piipahtamaan. Kun vanhat
ystäväni palaavat loma-aikaan
Kristiinankaupunkiin, tänne mökkipihalle on
mukava kokoontua viettämään kesäiltaa.
Irti kiireestä. Aikaa elää
ajatuksella. Kun uusi kiintopiste
pääkaupunkiseudun ulkopuolelta oli löytynyt,
Katja alkoi harkita työpaikan vaihtamista.
– Tunsin mökin oston jälkeen
entistä voimakkaammin, etten viihdy enää
pääkaupunkiseudulla. Kaipasin hitaampaa
elämänrytmiä ja elämää, jota ei suoriteta
alta pois. Seuraavana keväänä päätin
jättää vakituisen farmaseutintyöni
Kirkkonummella ja siirtyä keikkatyöhön.
Vuosi mökin oston jälkeen Katja
muutti työtehtävien perässä ensin kolmeksi
kuukaudeksi Uuteenkaarlepyyhyn ja sitten Ouluun,
josta tuli hänen uusi kotikaupunkinsa. Oulusta
löytyi myös avomies Erkki.
Punaisessa mummonmökissä ei ole
televisiota, eikä mökkiin tullut vielä viime
syksyyn saakka vettä. Juomaveden Katja haki
Vanhan kirkon lähellä sijaitsevasta
vesipostista, ja
kukankasteluvetenä hän käytti sadevettä.
Alkusyksystä mökki liitettiin
viemäriverkostoon, ja
Katja saattoi vaihtaa kemiallisen wc:n oikeaan
posliinipyttyyn.
– Innostuimme Erkin kanssa
laittamaan myös vessaan vesipisteen, josta saa
kuumavesivaraajan ansiosta myös kuumaa vettä.
Mökin taakse pystytimme ulkosuihkun, jossa voi
käydä kesällä suihkussa.
Kesäisin Katja pesee astiat talon
taakse rakennetussa pesupaikassa. Aikaisemmin hän
lämmitti pesuveden tuvassa vanhalla Porin Maija
-puuhellalla, mutta nyt myös pesupaikan
seinässä on vesipiste, josta tulee lämmintä
vettä.
– Mukavuuksien puute on tehnyt
perheestä ja ystävistä läheisempiä, sillä
tarvitsen heidän apuaan vaikkapa vain pyykin
pesemiseen ja suihkussa käymiseen.
Katjasta mökkielämän parhaita
puolia on juuri arkisten askareiden parissa
puuhastelu. Mökillä ajan kulku hidastuu ja
päivään tulee syvempiä vivahteita.
– Käsillä tehdessä kaupungin
häly ja työkiireet unohtuvat. Kun aurinko
paistaa kirkkaalta taivaalta ja ruoho kutittaa
jalkojen alla, tiskaamisestakin tulee päivään
hyvä hetki. Tuntuu kuin mennyt ja nykyhetki
olisivat yhtä aikaa läsnä, Katja miettii.
Seuraava suuri projekti on pihasaunan
rakentaminen, mutta tänä kesänä punaisen
mökin asukkaat nauttivat juoksevan veden,
posliinin ja suihkun tuomasta luksuksesta.
Kristiinankaupungissa tapahtuu
Avoimet portit 12.-13.6.
- Idyllisten puutalojen asukkaat
avaavat pihansa ja puutarhansa vierailijoille.
Kesämarkkinat 16.-18.7.
- Kaupungin valtaa iloinen
markkinaväki. Monenlaista tavaraa,
kirpputorilöytöjä ja vatsan täytettä.
Markkinahuvit jatkuvat iltaisin kaupungin
ravintoloissa.
Wanhanajan toripäivä 4.9.
- Aitoa vanhanajan toritunnelmaa.
Kauppiaita, esiintyjiä ja ohjelmaa niin lapsille
kuin aikuisille.
Mikkelin markkinat 1.-2.10.
- Syysmarkkinoilla on myyty syksyn
sato ja paljon muuta vuodesta 1783.
Nähtävää lähiseudulla
Susiluola, Karijoki
- Vanhin tunnettu ihmisten
asuinpaikka Pohjoismaissa. Luolasta on löydetty
merkkejä asutuksesta ajalta ennen viimeisintä
jääkautta.
Torppa-Kahvila Soldat, Uttermo
- Torppa- ja aittamajoitusta, sauna,
pitopalvelu, tapahtumia ja luontoelämyksiä.
Kiilin kotiseutumuseo, Siipyy
- Talonpoikaiskulttuuria ja
käsityöläisperinteitä luonnonkauniilla
museoalueella. Kestikievari, majoituspalveluita,
tapahtumia.
Carlsron huvila, Suurjärven ranta
- Viime vuosisadan vaihteen
pitsihuvila, jossa on esillä kristiinalaisen Åke
Weckströmin keräämää paikallista esineistöä
1600–1900-luvuilta.