– Moni ystäväpiirissäni oli aikeissa ostaa oman mökin, ja aloin miettiä sitä itsekin. Sinkkuna en voinut kuvitellakaan hankkivani mitään yksinäistä merenrantamökkiä tai suurta remonttia vaativaa paikkaa, mutta pieni citymökki kävisi oikein hyvin, Katja muistelee.

Lopullisen kimmokkeen Katja sai, kun hänen helsinkiläistynyt lapsuudenystävänsä osti lähes purkukuntoisen talon vanhan kaupungin sydämestä ja alkoi remontoida sitä.

– Huomasin oikeastaan vasta silloin, miten idyllisiä Kristiinankaupungin vanhat puutalot ja pihapiirit ovat.

Kukka kerrallaan. Brunströminkadun mökki oli korkeasta iästään huolimatta hyvässä kunnossa eikä remonttia tarvinnut tehdä. Ensimmäisenä kesänä Katja sisusti mökkiä omilla tavaroillaan ja raivasi niityksi kasvanutta pihaa.

Katja sanoo hurahtaneensa mökin ostamisen jälkeen kukkiin. Pihan suunnittelu ja puutarhalehtien selailu ovat hänestä mitä parhainta ajanvietettä. Mukavimpia hetkiä on istua keittiön pöydän ääressä ja pallotella ideoita yhdessä ystävien kanssa.

– On hauskaa kokeilla erilaisia kukkia ja katsoa, millaisia niistä kasvaa. Toissa vuonna istutin siemenistä auringonkukkia ja yllätyin, miten valtavia niistä tuli. Kokeilin myös isältä saamiani syysleimuja, ja ne kukoistivat tosiaankin syksyyn asti. Rakennan omaa puutarhaa kukka kerrallaan, Katja hymyilee.

Tuvan ikkunasta avautuu näkymä puutarhakivelle, jonka ympärillä kasvaa niin sammalleimuja, perennoja kuin raparperia. Tulevana kesänä Katja aikoo istuttaa pihalle alppiruusuja ja pioneja.

– Mikään puutarha ei ole puutarha ilman pioneja, erästä lapsuudenystävääni lainatakseni. Pioni on melko haasteellinen kasvatettava, mutta pidän sen rehevyydestä ja väriloistosta.

Loppusyksystä Katja innostui istuttamaan mökin taakse tulppaaneja ja kevätkurjenmiekkoja. Kevään edetessä mullasta on noussut esiin värikäs kukkaketo.

Piipahduksia pihoille. Mökin pihalta avautuu suora näkymä Myllykalliolle. Ruohon seassa pilkistelee harmaata kalliota, ja vanhan tuulimyllyn siluetti näkyy uljaana eteläistä taivasta vasten.

Tontit sijaitsevat vieri vieressä, mutta niiden välissä ei ole selviä rajoja. Katja halusi säilyttää pihan avoimena ja rajata sitä vain kasveilla.

– Istutin tontin eteläpäähän valkoisena kukkivaa isotuomipihlajaa ja pihan perälle muutaman pihlajantaimen, jotka ovat kituliaan alun jälkeen alkaneet kasvaa. Hankin pihalle myös vaaleanpunaisia mökkiruusuja, jotka jo nimensäkin puolesta sopivat tänne erinomaisesti, Katja hymyilee.

Viime kesänä Katja rakensi tuvan ikkunan alle terassin yli 100-vuotiaista lattialaudoista. Brunströminkadun ja terassin väliin Katjan isä pystytti heinäseipäistä maalaisromantiikkaa henkivän aidan. Seipäiden ympärillä kiertelevät niin villiviini kuin alppikärhö.

– Kristiinassa piha on paikka, jonne voi aina tulla piipahtamaan. Kun vanhat ystäväni palaavat loma-aikaan Kristiinankaupunkiin, tänne mökkipihalle on mukava kokoontua viettämään kesäiltaa.

Irti kiireestä. Aikaa elää ajatuksella. Kun uusi kiintopiste pääkaupunkiseudun ulkopuolelta oli löytynyt, Katja alkoi harkita työpaikan vaihtamista.

– Tunsin mökin oston jälkeen entistä voimakkaammin, etten viihdy enää pääkaupunkiseudulla. Kaipasin hitaampaa elämänrytmiä ja elämää, jota ei suoriteta alta pois. Seuraavana keväänä päätin jättää vakituisen farmaseutintyöni Kirkkonummella ja siirtyä keikkatyöhön.

Vuosi mökin oston jälkeen Katja muutti työtehtävien perässä ensin kolmeksi kuukaudeksi Uuteenkaarlepyyhyn ja sitten Ouluun, josta tuli hänen uusi kotikaupunkinsa. Oulusta löytyi myös avomies Erkki.

Punaisessa mummonmökissä ei ole televisiota, eikä mökkiin tullut vielä viime syksyyn saakka vettä. Juomaveden Katja haki Vanhan kirkon lähellä sijaitsevasta vesipostista, ja kukankasteluvetenä hän käytti sadevettä. Alkusyksystä mökki liitettiin viemäriverkostoon, ja Katja saattoi vaihtaa kemiallisen wc:n oikeaan posliinipyttyyn.

– Innostuimme Erkin kanssa laittamaan myös vessaan vesipisteen, josta saa kuumavesivaraajan ansiosta myös kuumaa vettä. Mökin taakse pystytimme ulkosuihkun, jossa voi käydä kesällä suihkussa.

Kesäisin Katja pesee astiat talon taakse rakennetussa pesupaikassa. Aikaisemmin hän lämmitti pesuveden tuvassa vanhalla Porin Maija -puuhellalla, mutta nyt myös pesupaikan seinässä on vesipiste, josta tulee lämmintä vettä.

– Mukavuuksien puute on tehnyt perheestä ja ystävistä läheisempiä, sillä tarvitsen heidän apuaan vaikkapa vain pyykin pesemiseen ja suihkussa käymiseen.

Katjasta mökkielämän parhaita puolia on juuri arkisten askareiden parissa puuhastelu. Mökillä ajan kulku hidastuu ja päivään tulee syvempiä vivahteita.

– Käsillä tehdessä kaupungin häly ja työkiireet unohtuvat. Kun aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja ruoho kutittaa jalkojen alla, tiskaamisestakin tulee päivään hyvä hetki. Tuntuu kuin mennyt ja nykyhetki olisivat yhtä aikaa läsnä, Katja miettii.

Seuraava suuri projekti on pihasaunan rakentaminen, mutta tänä kesänä punaisen mökin asukkaat nauttivat juoksevan veden, posliinin ja suihkun tuomasta luksuksesta.

Kristiinankaupungissa tapahtuu

Avoimet portit 12.-13.6.

- Idyllisten puutalojen asukkaat avaavat pihansa ja puutarhansa vierailijoille.

Kesämarkkinat 16.-18.7.

- Kaupungin valtaa iloinen markkinaväki. Monenlaista tavaraa, kirpputorilöytöjä ja vatsan täytettä. Markkinahuvit jatkuvat iltaisin kaupungin ravintoloissa.

Wanhanajan toripäivä 4.9.

- Aitoa vanhanajan toritunnelmaa. Kauppiaita, esiintyjiä ja ohjelmaa niin lapsille kuin aikuisille.

Mikkelin markkinat 1.-2.10.

- Syysmarkkinoilla on myyty syksyn sato ja paljon muuta vuodesta 1783.

Nähtävää lähiseudulla

Susiluola, Karijoki

- Vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka Pohjoismaissa. Luolasta on löydetty merkkejä asutuksesta ajalta ennen viimeisintä jääkautta.

Torppa-Kahvila Soldat, Uttermo

- Torppa- ja aittamajoitusta, sauna, pitopalvelu, tapahtumia ja luontoelämyksiä.

Kiilin kotiseutumuseo, Siipyy

- Talonpoikaiskulttuuria ja käsityöläisperinteitä luonnonkauniilla museoalueella. Kestikievari, majoituspalveluita, tapahtumia.

Carlsron huvila, Suurjärven ranta

- Viime vuosisadan vaihteen pitsihuvila, jossa on esillä kristiinalaisen Åke Weckströmin keräämää paikallista esineistöä 1600–1900-luvuilta.